Tätä tarinaa en laita Alku taipaleet otsikolle, vaikka se kertookin Marcin lapsuudesta. Alkujaan tämän tarinan keksin pohjustamaan Marcin luonnetta ja menneisyyttä, josta T halusi ottaa Korbon henkilökseen.

Marc henkilöön sain idean mangasta LesBijoux, sieltä on myös tuo paikan nimi Soleil sekä myös Lapiksen nimi otettu :D

Tuosta tulikin mieleen, että voisinkin myös samalla tehdä joitakin pokkarin esittelyjä, mitä olen lukenut ja mitä omistan :F suomenkielisten teosten perusteella. Osan tarina ideoistani olen saanut pokkareiden tapahtumista, minkä takia tarinoissa esintyy pokkareissa esiintyviä nimiä ja samankaltaisia tapahtumia.

Mutta mennäänpäs itse seuraavaan tarinaan :D


Maalaistalo, joka sijaitsee Soleilin ruhtinaskunnan muurien laitamilla, kuului tuskainen ja pelon kirkaisu. Mies pyyhkäisi miekkansa verestä vieressä seisoneen sotilaansa paitaan.

- Kaikille käyvät näin, jotka eivät maksa veroja ja vastustavat ruhtinaskuntaani.

Soleilin Ruhtinas Korbo sanoi ja katsoi vanhempiensa ruumiiden vieressä hiljaa itkevää, siro kasvoista poikaa. Korbo katsoi poikaa miettivästi.

- Ottakaa hänet mukaan.

Korbo sanoi hymyillen ja lähti. Sotilaat ottivat pojan, joka rupesi rimpuilemaan ja vastustelemaan. Sotilaat löivät pojan tajuttomaksi ja yksi sotilaista nosti hänet olalleen ja vei suureen kartanoon, jossa Korbo asui. Korbo on Soleilin ruhtinaskunnan perillinen ja omaa demoni voimat ja siksi hänen ikänsä pysyy 25 vuotiaana. Hänen mieltymyksensä ovat kauniit naiset ja valta, mutta hän mieltyi 10 vuotiaaseen poikaan kovasti.


Marc heräsi pehmeästä, viileästä ja hyvälle tuoksuvasta pedistä, Marc katsoi ympärilleen ja hätkähti pelosta. Marc nousi sängystä ja huomasi yllään oleva kevyt ja rento, sekä vaalea sävyltään oleva lanne vaate, jonka helma lipoi lattiaa. Marc huomasi myös hänen punaiset, liekehtivät hiukset pestyinä ja öljyttyinä, kauniisti sidottuna ponihännälle taakse. Marc käännähti nopeasti ympäri kuullessaan äänen selkänsä takana.

- Huomenta poikaseni, nukuit niin kauniisti vierelläni. Mikä on nimesi?

Korbo kysyi ja nainen hänen takanaan tarjoili tarjottimelta tuoreita hedelmiä Korbolle. Marc perääntyi hiukan ja katseli ympärilleen etsien jonkunlaista asetta, huomasi pöydällä hedelmä tikarin ja nappasi sen nopeasti. Kun Marc kääntyi taas Korboon päin, hän pudotti tikarin melkein säikähdyksestä lattialle, sillä Korbo seisoi ihan lähellä häntä ja otti kädestä kiinni jolla piti tikaria.

- Luuletko satuttavasi minua tällä tikarilla?

Korbo kysyi ylimielisesti ja viilsi rintakehäänsä syvän ja pitkän viillon. Marc katsoi sitä peloissaan, haava umpeutui savuten, aivan kuin se olisi poltettu kiinni, jättämättä mitään jälkeä.

- Omaan demonin voimat ja et voi satuttaa minua ruumiillisesti.

Korbo sanoi ja suuteli Marcin käsivartta hellästi. Marc vetäisi käden pois Korbon otteesta ja katsoi kauhuissaan Korboa.

- Olet minun omaisuuttani ja teet nyt mitä käsken, ethän halua sinun käyvän samalla lailla kuin vanhempiesi?

Korbo sanoi ja suuteli Marcia kaulalle, Marc puri huultaan ja pudisti päätänsä.

- Mikä oli nimesi poika?

Korbo kysyi uudelleen.

- M…Marc..

Marc sanoi tärisevin huulin, Korbo hymyili ja koski peukalollaan Marcin alahuulta.

- Hyvä… olet kallein aarteeni nyt, Marc. Enkä salli kenenkään muun koskevan sinuun, kuin minun. Ken koskee sinuun, niin katkaisen häneltä kaulan.

Korbo sanoi ja irrotti otteensa Marcista ja meni ovelle.

- Tämä on huoneesi, mutta voit kulkea ympäri kartanoani jos haluat, mutta kartanon ulkopuolelle et saa mennä, tai rankaisen sinua.

Korbo sanoi ja lähti. Marc seisoi järkyttyneenä ja sekaisin tapahtuneesta, kunnes lopulta vajosi polvilleen itkien.

- Miksi… miksi minä…