Heräsin siihen kun Fire tuli kiusaamaan minua, makasi päälläni niin että siivet rutistui, se ei tuntunut mukavalle, potkin aina hänet pois ja hän vaan nousee naurahtaen ja käskee tulla kahvia keittämään. Nousin sängynlaidalle istumaan ja venyttelin, mietin että Fire oli näköjään polttanut alkoholin kehostaan, kun yöllä oli tullut kotiin niin ympäri päissään. Nousin ja menin keittiöön keittämään kahvia. Fire istua rönötti sohvalla katsoen telkkaria, kun kahvi oli valmis niin vein Firelle mukillisen ja rupesin tekemään sitten aamupalaa. Käännyin jossain vaiheessa vilkaisemaan mitä tv:stä tuli, niin näin kun Fire katsoi minua juonitteleva ilme kasvoilla. ”- Äläkä kuvittele mitään... sinä taas suunnittelet jotain kamalaa pääni menoksi…” Sanoin ärähtäen, Fire vaan naurahti ja hieroi mietteliäästi leukaansa. Minua raivostutti ja jatkoin ruuanlaittamista, pistin aamupalan pöytään ja rupesin syömään, Fire tuli myös syömään myhäillen itsekseen. Onneksi on sunnuntai, jos hän suunnittelee minulle jotain kamalaa… tai sitten hän säästää sen kouluun…..

 Sain siivottua. Jossain vaiheessa Max oli kadonnut ja lähdin itse kaupungille. Missäköhän L.Snow ja Fire asuivat? Olisin voinut käydä heidän luonaan kylässä. Innostuin ideasta ja halusin ottaa asiasta selvää. Miksei mulla ollut edes numeroa? Raivostuin itselleni ja menin naapuriin Mazurkan luokse.

Siivosin pöydän syötyämme ja lähdin kaupungille, en sietänyt nähdä Firen naamaa… Minulle tuli ikäviä muistoja vanhasta koulusta, potkin kiviä ja puistatin päätäni. Päätin sittenkin mennä jonnekin syrjäiseen paikkaan jossa voisin harjoitella, löysinkin hienon paikan käveltyäni jonkun matkaa. Paikka oli hieno, se sijaitsi kallion kupeessa ja kalliosta tuli kuumavesiputous, siellä oli myös muutama pieni kuumalähde.  Heitin kengät ja paidan pois päältäni ja rupesin harjoittelemaan.

Olin lähtenyt Mazurkan luota pois, koska ei hänkään osannut sanoa, missä L.Snow ja Fire asuivat. Päätin lähteä kaupunkiin. Minua harmitti kamalasti kun en saanut yhteyttä L.Snow:hin ja Fireen.

En voinut olla ajattelematta Charlottaa ja se herpaannutti keskittymistäni välillä, mutta harjoittelin silti. Minulla oli niin kova vauhti harjoitellessa, että taisin lähettää vahingossa mielikuvan paikastani Charlotalle ajatuksen kautta, hermostuin… en vaan voinut olla ajattelematta Charlottaa, olin rakastunut häneen…

Mielikuva tuli mieleeni kuin isku naamaan. Säpsähdin ja seisahduin hetkeksi. Ihmettelin mitä tapahtui ja tunsin jotenkin L.Snow:n läsnäolon. Lähdin kulkemaan paikkaan joka pyöri mielessäni. Tunsin raskaan huojentuneen tunteen rinnassani.

Lopetin harjoittelun, menin lähteen reunalle ja huuhtelin hiet pois kasvoiltani, katsoin peilikuvaani vedenpinnasta. Löin vettä että kuva särkyi ja nousin ylös, aistin Charlotan… se mielikuva oli mennyt perille…

Saavuin aukealle, paikka oli hieno. Se sijaitsi kallion lähellä ja kalliosta tuli kuumavesiputous, siellä oli myös muutama pieni kuumalähde. Ihastelin paikkaa hetken ja huomasin L.Snow:n,  seisahduin. Suuni varmaan loksahti auki. Snow seisoi lähteen reunalla yläosattomana, hikisenä ja niin komeana. Sydämeni jyskytti kahtasataa. Tunsin punan nousevan poskilleni. Jyskytys jylisi korvissani ja minua hiukan heikotti, tärisytti ja jännitti.

Katsoin Charlottaa ja menin hänen luo.. en meinannut saada sanaa suustani, sanani meinasivat takertua kurkkuun. ”- Hei Charlotta miten sinä tänne eksyit…” Sanoin hymyillen, tuntui typerältä kysyä, mutta en uskaltanut sanoa että olin vahingossa kutsunut hänet tänne…

”- Mielikuva… ” Sain vaan sanottua. Pyörittelin päätäni. – ” Siis sain mielikuvan, se toi tämän mieleeni. Sinut… ” Sanoin uudelleen. Halusin koskettaa, halusin suudella, halata häntä. Ajatukset tehdä nämä pyörivät mielessäni. Huomasin, että ihastumiseni Fireen , oli pelkkää ihastumista. Rakkauteni L.Snow:ta kohtaan, oli rakkautta.

”- Ai… ta..taisin lähettää sen vahingossa…”  Sanoin sen sitten, nyt minua hävetti… ”- Harjoittelin täällä…” Sanoin hymyillen nolosti, katsoin Charlottaa hymyillen, en voinut olla katsomatta häntä ja ennen kuin huomasin niin suutelin häntä….

Suutelin takaisin. En voinut muuta, halusin häntä. Halasin Snow:ta hellästi ja tulin kananlihalle. Hän oli niin lämmin.

Kiedoin käteni Charlotan ympärille ja halasin häntä, suutelin häntä intohimoisesti. En ajatellut muuta kuin häntä, kuiskasin Charlotan korvaan rakastavani häntä…

Pakahduin. Sanoin rakastavani häntä. Hyväilin Snow:n selkää ja hartioita. Suukotin rintakehää ja katsoin sitten Snow:n silmiin. Hymyilin.   

Katsoin Charlottaa ja suutelin häntä uudelleen, Charlotalla oli ihanan pehmeät huulet ja hän tuoksui hyvälle, tuntui kun sydämeni tulisi ulos rinnasta, se hakkasi niin lujaa… tuntui ihanalta pidellä Charlottaa sylissäni, hänestä en luopuisi… en anna Firen sotkea välejämme.

Olisin voinut jäädä Snow:n syleilyyn ikuiseksi. Hyväilin Snow:n niskahiuksia ja niskaa. Irrottauduin sitten pois ja otin askeleen taaksepäin hymyillen ja kysyin, mitä hän täällä teki?

En olisi tahtonut päästää irti Charlotasta, mutta annoin hänen etääntyä minusta. ” – Tulin harjoittelemaan kun ei ollut muuta tekemistä… enkä sietänyt katsoa Firen naamaa… hän suunnittelee taas jotain pääni menoksi.. ” Sanoin naurahtaen.

- ”Ai, fyysistä voimaa?? mielenkiintoista.” Sanoin ja otin Snow:ta kädestä. ”- Lähetäänkö teille? haluan nähdä missä asut…” Sanoin silmää iskien. Halusin nähdä hänen huoneensa.

” – Yleensä Fire kiusaa minua henkisesti… mutta ei jätä fyysistäkään kiusaamista pois…” Sanoin hiukan kiusaantuneena ja pidin Charlottaa kädestä kiinni. Sanoin Charlotalle myös, jos Fire oli kutsunut jenginsä kylään, niin ei mentäisi sisälle… en pärjäisi heille jos Fire toteuttaa suunnitelmansa…

- ” Inhottavaa että se kiusaa, mutta ymmärrettävää, koska olette veljeksiä.” Sanoin. –” Minä suojelen sinua…” Sanoin temperamenttisesti Snow:lle.

Naurahdin, sanoin etten halunnut sekoittaa häntä siihen… ei hän pärjäisi millään Fireä vastaan, olemmehan sentään Feeniksen sukua.  Tulimme pihalle ja huonoksi onneksi… Firen jengi oli meillä… sanoin että mentäiskö sittenkin hänen luokse…

Katsoin Snow:ta , Halusin nähdä Fire:n, en enää oikeastaan välittänyt Snow:n epäröivästä olemuksesta  vaan halusin mennä sisälle. Ei kai nyt Fire aikonut hakata tai tapella kenenkään kanssa? eihän? ajatuksessa oli jotain kiinnostavaa, intohimoista ja seikkailullista.