Mazurka heräsi kuin painajaisesta säpsähtäen voimakkaasti ja ravisteli päätänsä sadakseen raukeuden pois. Mazurka nosti katseensa ja yritti hahmottaa missä oli ja yritti liikuttaa käsiään, muttei voinut. Mazurka katsoi käsiään ja huomasi olevansa kahleissa, kiinni seinässä ja kyborgi käteen meni useita johtoja, jotka olivat tietokoneessa kiinni.

- Pahoittelen hiukan huonoa leposijaa, mutta et ole sen arvoinen että saisit sängyn.

Nemo sanoi hymyillen tullessaan Mazurkan eteen. Mazurka katseli ympärilleen ja huomasi istuvansa seinää vasten, kiinni seinässä kaulasta ja käsistään.

- Niskan lataus sensori meni harmillisesti niin rikki ettei sitä voinut käyttää ja korjaus laitteet ovat harmillisesti nyt toisaalla.

Nemo sanoi ja istui tuolille minkä otti koneen ääreltä.

- Tai sitten et halua käyttää niitä minuun.

Mazurka sanoi ivallisesti hymyillen, Nemo tuhahti ja selasi papereita.

- Emme saaneet sinusta mitään uutta tietoa irti Zackista, eikä myöskään sinusta, ne ovat sen verran hyvin salattu. Joten joudumme ehkä käyttämään koviakin otteita.

Nemo sanoi, Mazurkan ilme synkkeni ja Mazurka katsoi Nemo hyvin tuimasti ja puristi kädet nyrkkiin.

- Niin koska en oikeasti edes tiedä missä Zack lymyilee, saan päämajan paikkatiedot vasta kun on määrä palata ja ne tuhotaan kun minut sullotaan taas purkkiin.

Mazurka sanoi nyrpeästi, Mazurka tunsi olonsa jotenkin erilaiseksi, mutta ei osannut arvioida mistä se johtui.

- Mitä olette tehneet minulle?

Mazurka kysyi katsoen suoraan Nemon silmiin. Nemo yllättyi hiukan kysymyksestä ja Mazurkan tunkevasta katseesta.

- Ennemminkin voisit kysyä mitä aiomme tehdä.

Nemo sanoi, Mazurkan ilme valpastui.

<- Tuosta vastauksesta voisin päätellä, että nanoluodin isku on luultavasti rikkonut komento siruni… sillä kehoni suojaus on toiminut täydellisesti vieras urkinnassa, varsinkin omissa laitteissani he he.. tunnen tuon laitteen hyvin ja sen pitäisi pystyä purkamaan Zackin kaltaisen tumpelon suojauksen.>

Mazurka tuumi ja katsoi laitetta mikä oli yhdistettynä Hänen käteensä, Nemo pisti merkille Mazukran mietteliäisyyden.

- Minua ehkä kiinnostaa kuka olet. Olkapään merkistä päätellen olet Zackin paras taistelija, mutta sinusta ei tiedetä mitään.

Nemo sanoi, Mazurka katsoi olkapäätänsä ja siinä olevaan numero koodia 960.

- Niin, voisinhan tuota vaikka hiukan kertoakin jotain itsestäni, sillä tiedän että tuolla laitteella ette saa minusta mitään irti.

Mazurka sanoi ja katsoi laitetta, Nemo nosti kulmaansa uteliasuudesta ja irrotti koneen riuhtaisemalla johdot Mazurkan kädestä. Mazurka ynähti nykäisyn aiheuttamasta kivusta ja iho sulkeutui kyborkin yllä.

- Vai sillä lailla. Olet aika itsevarma.

Nemo sanoi hiukan ärtyneenä ja pari miestä tuli Heidän luokse. Mazurka katsoi Heidän univormujaan haikeana, sillä Usvalauman tunnus toi paljon muistoja mieleen.

- Ensinnäkin, koska minussa on paljon kyborgilla korvattuja ruumiinosia, minuun oli helppo kiinnittää rajoitin ja ohjain siru. En tosin tiennyt missä se siru sijaitsee, sillä olisin poistanut tai vahingoittanut sitä osaa itsessäni jotta pääsisin vapaaksi.

Mazurka sanoi.

- Vapaaksi? Etkö ole Zackin leivissä omasta tahdosta?

Nemo kysyi yllättyneenä.

- No en tietenkään!! Vihaan sitä miestä!! Se tuhosi elämäni!

Mazurka huusi ja nousi ylös, kahleet kiristyivät ja Mazurkan piti pysyä aivan seinässä kiinni, Mazurka katsoi Nemo raivoissaan.

- Nyt kun siru on poissa, voisin repiä nämä surkeat kahleet joita ette ole edes vahvistaneet elohopealla ja piestä teidät täysillä voimillani, mitkä sain takaisin.

Mazurka sanoi ja miehet valmistautuivat aseidensa kanssa ja tähtäsivät Mazurkaa.

- Mutta miksi tekisin… olen vain kiitollinen että luotisi osui niskassani olevaan lataus anturiin, sillä se siru oli istutettuna sinne.

Mazurka sanoi, sitten Mazurka sulautui varjoihin ja kahleet putosivat maahan, Mazurka tuli uudelleen esille ja tuli aivan Nemon eteen.

- Olen ollut Zackin sätkynukkena jo usean sataa vuotta, olet minuun verrattuna vain nuori poikanen, kuten kaikki täällä Usvalaumassa, ette olleet edes syntyneet kun olin vielä vapaa. Täällä ei taida olla enää ketään kuka tuntisi minut.

Mazurka sanoi, Nemo katsoi Mazurkaa silmiin tarkkaavaisesti.

- Kuka oikein olet?

Nemo kysyi epätietoisena ja yritti nähdä vastauksen Mazurkan katseesta. Mazurka silitti Nemon poskea hellästi ja huoneeseen nousi musta usva, joka kieppui lattialla ja nousi seinille kiehkuroina. Pieniä varjoja alkoi tulvia huoneeseen ja samassa ovesta sisään tuli Neon joukoissa ollut varjopeto yllättyneenä.

- Kutsuitte?

Varjopeto kysyi epäillen huomaten tilanteen ja kumartui Mazurkan edessä, tajuten kuka Hän oli, Nemo katsoi miestä ihmeissään.

- Olen Mazurka Jean Kent, olen salamanteri… olen Varjo kuningatar… olen Usvalauman oikea johtaja.

Mazurka sanoi ja muuttui suureksi usvasudeksi ja katsoi hämmästynyttä Nemoa kirkkain luottavaisin katsein. Mazurka muuttui sitten varjopedoksi ja tuli kumarruksissa olevan varjopedon eteen.

- Nyt voin katsoa kuka olet, nuorukainen. Olet sieluvarjo, mutta et minun, olet äitini Marian, edellisen kuningattaren jälkeläisiä. Käsken sinun hakea minusta irronneen sirun luokseni.

Mazurka sanoi ja varjopeto nyökkäsi ja katosi varjoihin. Nemo oli hiukan ällikällä lyöty ja yritti kasata ajatuksiaan, Mazurka muuttui ihmiseksi ja tuli Nemon luokse.

- Saat auttaa minua suunnitelmassani tuhota Zack, sen jälkeen otan laumani takaisin itselleni.

Mazurka sanoi päättäväisesti ja katsoi Nemoa, joka ei meinannut saada sanaakaan suustaan. Mazurka kääntyi sotilaiden puoleen, jotka olivat yhtä ällikällä lyötyjä, eivätkä osanneet reagoida tilanteeseen.

- Te, ilmoittakaa ylimääräisen kokouksen alkavan suuressa kokous-salissa kymmenen minuutin päästä, kaikkien komentajien on syytä tulla paikalle ja sekä kutsukaa Jenna Gallonis.

Mazurka sanoi ja miehet katsoivat hetken toisiaan ja sitten Nemoa, He eivät olleet varmoja keneltä käskyt piti ottaa, Nemo nyökkäsi hyväksyvästi ja miehet lähtivät.

- Mistä tiesit että Jenna Gallonis on viimeinen alkuperäinen jäsen?

Nemo sanoi ja tuli Mazurkan vierelle.

- Jenna ei jättäisi minua ikinä.

Mazurka sanoi hymyillen ja katsoi Nemoa.

- Minulla on suunnitelma miten saamme Zackin kiinni.

Mazurka sanoi ja lähti kokous-salille päin, Nemo seurasi Mazurkaa.