Mazurka päivitti kyborgi osiaan ja kirosi, kun ei saanut tehtyä niihin täysiä päivityksiä estojen vuoksi. Mondra tuli Mazurkan luokse syöden energia patukkaa ja katsoi Mazurkan touhuja.

- Se Usvalauma oli sinun laumasi, olitko ihan johtaja siinä?

Mondra kysyi varovasti ja katsoi Mazurkaa tyynesti. Mazurka loi kiukkuisen ilmeen Mondraan, mutta huokaisi sitten ja katsoi taas kyborgi osiaan.

- Kyllä… perin sen isältäni. Johdin laumaani taidokkaasti, poliisit ja kuningaskaarti käytti palveluksiamme, lauma menestyi… Mutta sitten tuli Zack.

Mazurka sanoi ja kiukun puuska tuli saman tien ja Mazurka viskasi kyborgin asennus konsolin seinille, joka hajosi palasiksi. Mondra yllättyi Mazurkan kiukun puuskaa ja otti hiukan etäisyyttä.

- Taidat olla herkästi tulistuva…

Mondra sanoi ja meni katsomaan konsolin palasia, kuinka hajalle ne meni. Mazurka puri hammasta ja yritti rauhoittua.

- Varjo puoleni oli juuri heräämässä, mikä teki asiasta vielä vaikeamman ja varjo voimani aiheuttavat nämä, kahlitut voimani yrittävät purkautua. Voimani on rajattu tarkoin ja se ahdistaa ja suututtaa. Miten olinkaan niin typerä ja hävisin Zackille… menetin laumani.

Mazurka sanoi ja istui takaisin tuolille ja iho sulkeutui kyborgi osien päälle.

- Taistelumme oli raju silloin, Zackin joukko oli tuolloin minulle tuntematon ja Hän pääsi yllättämään. Olimme aloittaneen juuri Zackin joukon tutkintaa poliisien pyynnöstä, mutta Zack ehti iskeä ensin.

Mazurka sanoi ja Mondra laski kätensä Mazurkan hartialle ja taputti lohduttavasti.

- Mutta meidän on ryhdyttävä nyt hommiin. Menneelle ei oikein voi enää mitään.

Mondra sanoi, Mazurka huokaisi ja lastasi vielä joitkin laiteita reppuun ja lähti Mondran perään.


Mondra katsoi kaupungin sivukujalla hämärtyvää taivasta ja kirjasi muistiinpanoja rannekonsoliin. Muistiinpanot merkattuaan, Mondra lähti suuntaamaan heidän piilopaikkaansa kohden näkymättömänä ja tarkkaillen ympäristöään. Piilopaikalle päästyään Mondra huomasi Mazurkan jo lähteneen ja napsautti teepannun päälle ja lysähti tuolille potkien kenkiä jaloista. Mondra painoi korvanappiaan.

- Päivällä ei taaskaan mitään havaintoja Nemosta tai Hänen ryhmästään. Poliisi asemalla kuulin että Hän olisi lomalla, mutta se on luultavasti tekaistu veruke innokkailta faneja varten.

Mondra sanoi korvanappiinsa ja kuuli vastaukseksi vain Mazurkan turhamaisen tuhahduksen. Mondra nousi penkistä ja kaatoi kiehuneen veden kuppiin ja laittoi sinne teepussin ja kävi pöydän ääreen selaamaan merkintöjä tarkkailu ajasta.

Mazurka ja Mondra olivat yrittäneet löytää Nemoa jo kahden kuukauden ajan, Mondra tarkkaili päivisin ja Mazurka hyödynsi yön tuomia etuja varjo voimillaan. Mazurka liikkui varjossa ja nousi siitä esiin törmättyään pieneen varjo olentoon ja katsoi sitä valppaana. Mazurka yritti käskeä sitä varjokielellä, mutta varjo olento ei ymmärtänyt Mazurkaa ja liukeni varjoihin ja poistui paikalta. Mazurka katsoi varjo olennon perään haikeana ja murahti. Mazurka suuntasi sitten yhdelle vakoilu kameralle ja liitti sen niskaansa pienellä johdolla ja sulki silmänsä, nähdäkseen videon tallenteen. Mazurka huokaisi ja irrotti johdon ja suuntasi kaupungin toiselle laidalle seuraavalle kameralle ja liitti sen sitten niskaansa ja selasi tallennetta. Mazurka avasi silmänsä hymyillen ja irrotti johdon ja suuntasi keskustaan ja etsi katseellaan jotakuta.

- Bingo.

Mazurka sanoi hiljaa ja katsoi kadulla pienessä porukassa kulkevaa, vihreähiuksista miestä. Mies oli pukeutunut rennosti hihattomaan paitaan ja hiukan riekaleisiin farkkuihin, selvästi menossa juhlimaan. Mazurka laskeutui katolta kujalle ja muutti ulkonäköään ja seurasi Häntä kuin kulkien samaan suuntaan. Mies porukka meni Blue Dragoniin, Dragonvillen suosittuun baariini, Mazurka seurasi Heitä sisälle ja meni tiskille tilamaan juoman itselleen. Juoman tilattuaan Mazurka meni syrjäiseen pöytään ja tarkkaili miestä ja Hänen kaveri porukkaansa, Mazurka painoi korvanappiaan ja nojasi käteensä.

- Kohde havaittu naamioituneena. Seuraan Hänen liikkeitään tämän yön ja yritän selvittää missä Hän majailee.

Mazurka sanoi hiljaa ja hörppäsi juomistaan.

- Oletko jossain clubilla?

Mondra kysyi unisena kuultuaan taustalta hiukan musiikkia.

- Kyllä. Olen Blue Dragonissa. Kohde tuli tänne viettämään iltaa.

Mazurka sanoi ja otti sormensa pois napilta, mutta nojasi käteensä vielä ja katsoi Nemoa hymyillen.


Yö lipui vauhdikkaasti tanssilattialla ja juoden juomia. Mazurka päätti ottaa hiukan rennommin ja nautti illasta kahden muun juhlijan kanssa, joiden kanssa Mazurka oli hakeutunut juttusille. Mazurka piti Nemoa ja Hänen porukkaansa samalla silmällä. Tupakkapaikalla ollessaan, Mazurka huomasi yhden Nemon kavereista tulleen sinne myös ja meni Hänen luokse juttelemaan.

- Hei komistus, olisiko sinulla tulta?

Mazurka kysyi hymyillen mieheltä, joka tarjosi sytkäriänsä.

- Kyllähän tulta löytyy.

Mies sanoi hymyillen ja sytytti Mazurkan tupakan, Mazurka otti pitkän henkäisyn tupakastaan ja puhalsi savut ulos renkaina.

- Kiitoksia, se kerkesi sammua kun ajatuksiini jäin.

Mazurka sanoi hymyillen ja nosti karanneen hiuskiehkuran korvansa taakse. Mazurka ja mies juttelivat kaikenlaista ja Mazurka alkoi olla levoton olo, Mazurka katsoi miestä tarkkaavaisesti.

- Oletko varjo.

Mazurka kysyi hiljaa, Mies katsoi Mazurkaa epäilevästi ja vilkaisi ympärilleen vaivihkaa.

- Olen… mistä tunnistit sen? Minussa ei ole ulkoisia merkkejä ja sitä ei voi aistia…

Mies sanoi ja tuli lähemmäksi Mazurkaa, jotta Heidän keskustelunsa ei kuului muiden korviin. Mazurka tarttui miehen kauluksesta kiinni ja vetäisi miehen ihan lähelleen.

- Minä näen sen, kuulen sen ja haluan omistaa sinut… vereni huutaa tuskasta, voimasta mikä on vangittu sisälleni.

Mazurka sanoi tuskaisella äänellä ja antoi suukon miehen poskelle ja loittoni miehestä seinän varteen ja sulautui varjoihin. Mies oli hetken hämillään ja lähti kiireellä Nemon luokse. Nemon luokse päästyään mies kuiskasi tupakkapaikalla tapaamastaan naisesta ja Nemon ilme valpastui.

- Mene varjoihin ja selvitä minne Hän suuntaa, lähdetään perään.

Nemo sanoi ja He lähtivät pois Blue Dragonista, mies sulautui kujalla varjoihin ja etsi Mazurkan varjojälkiä, mutta palasi Nemon luokse päätänsä pudistellen.

- Palataan tukikohtaan, minulla on epäilys siitä naisesta, kuka Hän voisi olla.

Nemo sanoi ja sitten he lähtivät. Mazurka oli poistunut kaupungin ulkopuolelle ja tuli maahan lankeavasta varjosta pidellen rintaansa. Mazurka karjaisi ilmaan hyytävän tuskaisen varjon karjunnan ja yritti muuntautua, mutta rajoittimet löivät vastaan. Elohopeinen verinoro virtasi Mazurkan suupielestä, sillä yksi elohopea kapseleista oli rikkoutunut Mazurkan kehossa. Kapselit rikkoutuivat jos Mazurka yritti purkaa rajoitteita tai käyttää liikaa voimiaan, kapseleita oli parikymmentä ja suurin osa niistä sijaitsi keskikehossa.

- Varjokuningatar… mikä riesa, milloin tulen hallitsemaan itseni täysin.

Mazurka sanoi purren hammasta ja lähti suuntaamaan heidän piilopaikkaansa kohden.

- Jos nämä varjo voimani olisivat heränneet kunnolla ennen Zackia, en olisi tässä… perkele…

Mazurka kirosi ja painoi kuulokkeen nappia.

- Mondra… tule hakemaan minut…

Mazurka sanoi ja tuupertui maahan.