Seuraavaksi olisi tälläinen tarina, joka oli aikaselta nimeltä Vapautuminen, mutta muutin sen uudelleen kirjoituksen jälkeen. Vapautuminen oli sellaset vajaa neljä sivua pitkä ja se on kirjoitettu joskus jossain 2009 tienoilla... kauan sitten ja nyt minun piti se kirjoittaa uudelleen, sillä tarinassa esiintyy siskoni henkilö Mondra, joka kyllä kuolee tarinassa ja tarina sitten venyi reilu 12 sivuseksi :D. Sisko päätti sitten kirjoittaa tarinan siitä mitä Mondralle tapahtui Hänen kuoleman jälkeen ja sisko tarvitsi tarinani sen pohjalle. Joten en antanut käyttää tarinaa sen vanhassa muodossa koska se oli huono... HUONO!! Hirvee ja lyhyt... joten kirjotin sen paremmaksi ja juoni hiukan muuttu siinä, mutta se ei haittaa. Joten olkaapa hyvät :3 Ilmoitustaululle tule sitten myöhemmin tarinan henkilö esittelyt :3:3:3:3


Hämärässä huoneessa loisti vain televisioruudun sinertävä kajo, mies nojasi kätensä varaan työpöytänsä äärellä ja katsoi telkkarista tulevia uutisia vihaisena.

-” Ja taas kerran, kansan rakastama huippu poliisimme Nemo Evans sai kiinni pahamaisen rikollisliigan pikkupomon kiinni, mutta iso pomo on vielä verkkoihin uimatta….”

Uutistoimittaja selosti kameralle rikospaikalla ja samalla riensi Nemon luokse, joka talutti rikollista poliisi autoon ja pyysi haastattelua. Mies sammutti television ja painoi pöytäpuhelimesta napin pohjaan.

- Herättäkää sotilaat 128 ja 960!!

Mies huusi raivoissaan puhelimeen ja paiskasi sitten kaukosäätimen pitkin seiniä. Käskyn kuulleet vartijat katsoivat toisiaan tyrmistyneinä.

- Pomolla taitaa olla hiukan käämit kuumana.

Nuorempi vartija sanoi, toinen nyökkäsi.

- Zack taitaa olla nyt aika tosissaan kun 960 pitää herättää. En kyllä haluaisi herättää Häntä, sen verran kiukkuisena se meni säilöön…

Vanhempi vartijoista sanoi ja suuntasivat sitten suurelle hallille. Hallin luona vanhempi vartijoista katsoi iiristunnistimeen ja painoi kätensä sensoriin, joka luki vartijan dna tiedot.

- Komentaja Hatake Ryoka. Kulku sallittu.

Kuului tietokoneen ääni ja hallin ovet avautuivat. Vartijat menivät sisälle ja halli valaistui näyttäen sen henkeä salpaavan sisällön. Nuorempi vartijoista katsoi hallia haltioituneena.

- En tiedä miksi tämä näky on aina niin lumoava, säiliöiden vihreä hohde tuo tänne jotenkin niin salaperäisen tunnelman.

Vartija sanoi, Hatake naurahti ja katseli myös hallia, mikä oli Hänelle tuttu näky monien vuosien varrelta. Hatake avasi koneen pienestä toimisto kulmauksesta ja haki 960 ja 128 säiliöiden henkilötiedot.

- 128 on Mondra Yazagi, He ovat toimineet ennenkin parina. Minä käyn hakemassa Mazurkan, käy sinä hakemassa 128.

Hatake sanoi ja lähti suuntaamaan hallin perälle säiliö 960 kohden. Hallissa oli 1-959 kestolasista ja titaanista tehtyjä suuria säiliöitä. Säiliöt olivat täynnä vihreää geelimaista nestettä ja niissä nukkui naisia ja miehiä kelluen nesteessä, kukin oli aikansa huippu sotilaita, metsästäjiä, murhaajia, poliiseja ja lahjakkaita taistelijoita. Sotilaat olivat säilössä omasta tahdosta tai pakotettuina, niin kuin säiliön 960 henkilö. Heillä oli yllään ihonmyötäinen keino iho, ihossa oli tarra anturoita jotka tarkkailivat elintoimintoja ja happimaski, Heidän aikansa oli hidastettu jotta eivät vanhenisi, Hatake saapui säiliön 960 luokse ja katsoi sitä. Säiliö 960 poikkesi muista, se oli tehty teräslasista, jossa oli elohopeakuituja ja runko oli tiumtitaanista. Säiliön sisällä nukkui nainen, joka liikkui levottomasti ja yritti kuin päästä hereille. Naisen ihossa ei ollut tarra anturoita, sillä Hänessä oli kyborgin osia ja niskan latauspiikki luki kaikki Hänen elintoiminnot. Niskapiikissä oli yhdistelmänä hengitysmaski, joka vuoti voimakasta rauhoittavaa naisen hengitys ilmaan. Hatake avasi säiliön ohjelmisto paneelin ja selasi tallentuneita elintoiminnan merkintöjä.

- Sinä se kovasti yrität hereille virota.

Hatake tuumasi ja näppäili säiliön avaus koodin ja säiliö alkoi kallistua jalustallaan ja säiliö tyhjentyä. Toinen vartija ohjelmoi nosturille sijainti koodin ja nosturi haki kolmannelta riviltä säiliön 128 ja asetti sen avaus jalustalle, vartija avasi ohjaus paneelin ja näppäili avaus koodin ja säiliö alkoi tyhjentyä ja avautua.

- Huomenta Mazurka, nukuitteko hyvin?

Hatake sanoi hiukan ivalliseen sävyyn, samalla kun irrotti Mazurkan niska piikkiä. Mazurka katsoi raukeana Hatakea luomiensa välistä ja tuhahti.

- Olet näköjään hiukan komistunut viime näkemältä, rääpäle.

Mazurka sanoi ivallinen virne kasvoillaan ja nousi säiliöstä pois, vesi valui pitkin Mazurkan ihoa ja samassa Mazurka oli kuiva ja Hänellä oli vaatteet yllään.

- Kauan olen nukkunut? 10? 20 vuotta? Et ole vanhentunut paljoa.

Mazurka kysyi, mittaillen katsellaan Hatakea venytellen jäseniään.

- Viime hereillä olostasi on kulunut 27 vuotta, olen nykyään Komentaja Ryoka.

Hatake sanoi ja säiliö palautu paikoilleen.

- Menkäämme, parisi odottaa.

Hatake lisäsi ja lähti kulkemaan Mazurkan edellä hallin oville, jossa Mondra ja toinen vartijoista odotti, Mondra vilkutti iloisena Mazurkalle.

- Voi kun kiva. Päästään taas yhdessä hommiin.

Mondra sanoi, Mazurka loi hymyn Mondralle.


Mondra seisoi ryhdikkäästi, niin kuin sotilaan kuului, mutta Mazurka seisoi rennosti ja poltti tupakkaansa. Zack silmäili Heitä mietteliäänä.

- Olette pysyneet hyvässä kunnossa.

Zack sanoi ja katsoi Mondraa ja Mazurkaa ja Heidän nukkumisajan toiminta raporttia. Mondra oli tumma, kauniin ruskea iho ja hiukset olivat sinivihreät. Toinen silmistä oli vihreä ja toinen sininen, Mondra oli myös muodokas, sulavarakenteinen nainen, joka pukeutui ihonmyötäiseen tummanvihreään asuun ja yllään Hänellä oli sotilaan pikku takki. Aseinaan Hänellä oli lukuisia heittotähtiä ja teräaseita. Mazurka oli myös hyvin muodokas, mutta Hänen lihaskuntonsa näkyi selvemmin. Mazurkalla oli violetit pystyssä olevat hiukset ja vaaleanvioletit silmät, asunaan Hänellä oli tiukka rauta korsetti ja hihaton pitkähelmainen, korkeakauluksinen kiiltonahkatakki, jalassaan Mazurkalla oli tiukat mustat farkut ja maiharit.

- Saatte tehtäväksenne siistiä tieltäni rasittavan poliisin. Joka on aina sotkemassa suunnitelmani.

Zack sanoi ja avasi television ja näytti nauhoitettuja pätkiä uutisista, missä oli juttua Nemosta. Hatake antoi samalla Mondralle ja Mazurkalle paperit joihin oli kirjoitettu kaikki saatu tieto Nemo Evansista.

- Asiani sotkeutuivat nyt perinpohjin, Nemon saatua kiinni alaiseni, joka pitää Dragonvillessä toimipistettäni. Liiketoimintani seisovat ja haluan päästä tuosta nuoresta sankari poliisista eroon.

Zack sanoi kiukkuisena, Mazurka katsoi televisiosta Nemoa tarkkaavaisesti ja katsoi sitten papereita ja luki sieltä täältä tärkeimpiä ja pysähtyi luettuaan itseään hätkähdyttävän jutun, Zack huomasi sen ja hymyili ivallisesti.

- Niin… Nemo on alkanut elvyttää vanhaa laumaasi ja siinä on yksi syy miksi haluan tuhota Nemon ennen kuin Hän pääsee tavoitteeseensa.

Zack sanoi tyytyväisen ivallisesti hymyillen ja katsoi Mazurkaa, joka loi hyvin vihaisen katseen Zackiin. Mondra katsoi kumpaakin kummissaan ja kääntyi Hataken puoleen.

- Nyt en ihan ymmärrä mistä on kyse? Oliko papereissa mainittu lauma Mazurkan?

Mondra kysyi kuiskaten, Hatake nyökkäsi.

- Kyllä. Mazurka oli ennen maineikkaan PVS lauman johtaja. Mazurka kerkesi muuttaa lauman nimen Usvalaumaksi ennen kuin Zack tuhosi sen ja otti Mazurkan sotilaaksensa. Aikaa tosin siitä on jo useampi sata vuotta, sinä et ollut vielä näissä riveissä tuolloin, enkä minäkään.

Hatake sanoi ja väisti Mazurkaa, joka lähti huoneesta kiukkuisena ovet paukkuen.

- Lapussa on tarvittavat tiedot, kerätkää voimia ja lähtekää liikkeelle jo tänä iltana. En halua viivästellä tätä hommaa yhtään enempää.

Zack sanoi ja jäi mutisemaan vielä jotain itsekseen, kun Mondra lähti Mazurkan perään, Hatake kannoillaan.